UKK (usein kysyttyjä kysymyksiä gerbiileistä)

Hoito-ohje

Gerbiilin valmistaminen näyttelyyn

Äänet ja eleet

Lisääntyminen

Gerbiilin äänet ja eleet

Gerbiilit ovat vilkkaita, seurallisia ja sosiaalisia pikku otuksia, joita on mukava seurata.

Rummutus

Gerbiilit rummuttavat ihmiskorvalle tunnistettavasti kahdella eri tavalla. Yleisin rummutus on kiivas ja voimakas "juoskaa äkkiä karkuun" rummutus, jolla varoitetaan kavereita vaarasta. Varsinkin suurilla gerbiileillä kuuluu tässä samalla korkea piippaus ts. kiljuminen. Pehmeämpi ja tasaisempi rummutus taas viestittää toiselle innostumista. Astutus tilanteessa sekä naaras, että uros rummuttavat toisilleen. Tästä äänestä muut gerbiilit eivät juokse karkuun.

Ääntely

Gerbiilit ovat tavallaan äänekkäitä, mutta toisaalta kovin hiljaisia. Gerbiilit piipittävät varsinkin pienenä paljon, koska se herättää emossa hoivaamisen tarpeen. Mutta myös aikuisena moni piipittää kaverin pestessä voimakkaasti. Joskus voi luulla jossakin olevan lauman pentuja, kun yksi ainut gerbiili piipittää kaverin pestessä. Piipitys ei kuitenkaan aikuisenakaan tarkoita, että gerbiiliin välttämättä sattuisi. Toinen yleinen ääni, mikä gerbiililtä usein kuuluu on hampaiden raksutus. Se tarkoittaa, että nyt ei kaikki miellytä vaan jokin haisee vieraalle gerbiilille tms. ikävälle gerbiilin mielestä ja se on siinä vaiheessa valmis tarvittaessa puolustamaan itseänsä, jos tämä vieras tunkeilija jostakin ilmestyy. Gerbiili kiljuu myös, toinen on tuo rummutuksen yhteydessä oleva varoitus kiljaisu ja toinen syy miksi gerbiili kiljuu, on että sitä sattuu todella paljon.

Eleet

Gerbiilin elekieli onkin sitten paljon moninaisempi. Gerbiili viestittää kaikkia tunnetilojaan hiljaisesti kehollaan. Oikein hyvän herkun löytäessään gerbiili sulkee silmänsä tai pitää niitä melkein kiinni nauttiessaan namupalasta. Myös rapsuttaessa oikein hyvästä paikasta gerbiili näyttää nukahtavan, kun se laittaa silmät melkein kiinni.

Vihaisuutta kielii karvojen pörrötys, kylki edellä toista kohti kulkeminen ja jopa hännän heilutus. Gerbiili tosin heiluttaa häntäänsä myös saadakseen tasapainon esim. kädellä tai jonkun esineen päällä keikkuessa ja karvat voivat olla pörröllään kylmänkin takia.

Naaraalta voi huomata kiiman, kun se kyhjöttää silmät puoliummessa jossakin korkealla esim. mökin katolla ja käy välillä kaverin luona herättämässä huomiota ja sitten singahtaa sen luota pois kääntäen selän kaverille. Tällöin voi huomata, että naaras myös nostaa selän karvoja ylös eteen, tavallaan liikuttaa ihoa. Jos kaveri menee perässä ja haistelee kiimassa olevaa kaveriaan, tämä nostaa peffan ylös haisteltavaksi. Naaraat joskus jopa astuvat toisiaan kiimassa.

Alistuessaan gerbiili laittaa pään alas ja silmät kiinni. Jos gerbiilit ovat kavereita tuosta vielä kierähdetään selälleen. Tämä on myös hyvä pesemisen kerjäämisasento. Kun menee kaverin luo ja heittäytyy siinä selälleen, kaveri alkaa pesemään. Peseminen ja hoitaminen vahvistavat sidettä kavereiden välillä. Lepytteleviä eleitä toisen vihastuessa on piipittämisen lisäksi väistäminen ja pois kääntyminen toisen uhatessa. Syöminen ja purujen kaivelu myöskin lepyttää vihastunutta kaveria.