Teksti ja kuva: Viivi Välimäki. Julkaistu Leukapussissa 1/2020.
Kun harkitset kanin tai jyrsijän hankintaa, tutustu ensin huolellisesti eri lajeihin ja niiden hoitoon. Vaikka jyrsijät ovatkin esimerkiksi koiriin tai kissoihin verrattuna helppohoitoisia ja lyhytikäisiä, on niidenkin hoitoon perehdyttävä huolellisesti etukäteen. Pienenkin lemmikin omistajana on vastuussa eläimen hyvinvoinnista ja elämänlaadusta. Eläin on myös aina aikuisen vastuulla ja vaikka se tulisikin lapselle lemmikiksi, on aikuisen velvollisuus tutustua hoitoon ja käsittelyyn sekä opastaa lasta siinä. Aikuisen vastuulla on myös seurata, että eläin voi hyvin ja aikuisen tulee viedä se tarvittaessa eläinlääkäriin.
Jokainen laji on erilainen ja niillä on omanlaiset vaatimukset esimerkiksi ruokavalion, mahdollisten lajitoverien, asumuksen koon ja sisustuksen sekä käsittelyn suhteen. Esimerkiksi marsut ovat laumaeläimiä ja niillä on oltava vähintään yksi lajitoveri, kun taas syyrialaiset hamsterit ovat erakkoja ja asuvat yksin. Gerbiileille on puolestaan luontaista kaivaa tunneleita paksuihin purukerroksiin, kun taas rotat kiipeilevät mieluiten korkeissa häkeissä. Kanit ovat rinnastettavissa ennemmin pieniin koiriin tai kissoihin kuin jyrsijöihin. Ne eivät ole häkkieläimiä ja ne ovat huomattavasti vaativampia ja pitkäikäisempiä kuin monet jyrsijälajit.
Internetin aikana sekä tietoa että myytäviä eläimiä on saatavilla helposti, mutta lemmikkiä hankkiessa ja eri lajeihin tutustuessa kannattaa olla lähdekriittinen ja katsoa huolellisesti, mistä tietoa hakee ja mistä lemmikin ostaa. Tiedonhankinta kannattaa aloittaa aina kyseisen lajin lajiyhdistyksen kotisivuilta. Lajiyhdistysten sivuille on koottu vuosien saatossa tietoa kokeneiden harrastajien ja kasvattajien kokemusten pohjalta. Tieto päivittyy, jonka vuoksi vanhoilla nettisivuilla ja kirjoissa voi olla myös vanhentunutta tietoa. Myös useimpiin jyrsijäkirjoihin kannattaa suhtautua kriittisesti, sillä monet jyrsijöistä kertovat kirjat ovat ulkomaalaisia käännöskirjoja. Eläintenpito on monissa muissa maissa hyvin erilaista kuin Suomessa, jonka lisäksi kirjojen kääntäjät eivät välttämättä tiedä lajista mitään.
Mistä kanin tai jyrsijän voi hankkia?
Eläimiä ostetaan tavallisesti neljältä eri taholta: lajiyhdistyksen ja Suomen Kani- ja Jyrsijäliiton hyväksymältä viralliselta kasvattajalta, ns. epäviralliselta kasvattajalta, eläinkaupasta tai kotia vaihtavan eläimen omistajalta.
Toisinaan uusi lemmikinomistaja saattaa ajatella, että kasvattajat myyvät hienoja rotueläimiä, joille tavallisella lemmikinomistajalla ei ole tarvetta. Vastuullisella kasvatustyöllä pyritään kuitenkin ensisijaisesti vaikuttamaan eläimen luonteeseen ja terveyteen, joilla on merkitystä eläimen hyvinvointiin ja elämään lemmikkinä. Eläintä hankkiessa kannattaa tutustua ensimmäiseksi kyseisen lajiyhdistyksen kasvattajalistaan. Viralliset kasvattajat ovat sitoutuneet noudattamaan yhdistyksen sääntöjä ja heidän kasvatuksensa täyttää SKJL:n ja lajiyhdistyksen vaatimukset.
Epävirallisia kasvattajia ovat kaikki, jotka kasvattavat eläimiä ilman lajiyhdistyksen ja SKJL:n alaista kasvattajanimeä. Tämän vuoksi epävirallisten kasvattajien kirjo on huomattavasti laajempi kuin virallisten kasvattajien. Heidän joukostaan löytyy asiallisia ja osaavia kasvattajia, jotka ovat perehtyneet asiaan ja saattavat olla tulevaisuudessa anomassa kasvattajanimeä. Vastaavasti joukosta löytyy myös kasvattajia, jotka eivät ole perehtyneet lainkaan eläinten hoitoon ja pentutehtailijoita, joiden tavoitteena on vain teettää eläimiä mahdollisimman paljon, sekä kaikkea niiden väliltä. Sopivan epävirallisen kasvattajan etsiminen kannattaa aloittaa lähimmän paikallisyhdistyksen kotisivuilta. Paikallisyhdistysten sivuille voi olla listattu virallisten kasvattajien lisäksi alueella olevia epävirallisia kasvattajia, jotka on listattu sivuille kyseisen yhdistyksen hallituksen suosituksen perusteella.
Perinteinen väylä kanin tai jyrsijän hankintaan on eläinkauppa. Siinä missä epävirallisia kasvattajia, myös eläinkauppoja on moneen lähtöön. Eläinten elinolot ja myyjien tietämys eri jyrsijälajeista vaihtelevat paljon eläinkauppojen välillä. Myytävät eläimet myös päätyvät kauppoihin eri tahoilta. Eläimiä voi tulla esimerkiksi kasvattajilta, pentutehtailijoilta tai ulkomaan tukuista. Jotkut eläinkaupat saattavat myös kasvattaa itse myytävät eläimensä.
Eläinten myynti-ilmoituksia on paljon netissä ja niitä voi löytää esimerkiksi Tori.fi:stä tai Facebookista. Virallisten ja epävirallisten kasvattajien sekä eläinkauppojen lisäksi myynti-ilmoituksia on myös omistajilta, jotka joutuvat jostain syystä luopumaan lemmikistään. Kannattaa aina tarkistaa kuka eläimiä myy ja ottaa selvää millainen kasvattaja tai myyjä on kyseessä, mikäli hän ei ole sinulle ennestään tuttu.
Mistä tunnistaa vastuullisen kasvattajan?
Vastuullisen kasvattajan tavoitteena on kasvattaa hyväluonteisia ja terveitä eläimiä. Usein tavoitteena on myös kasvattaa eläimiä, jotka vastaavat mahdollisimman hyvin rotumääritelmää. Jalostuseläinten käyttäytymistä ja terveyttä tarkkaillaan ja eläimiä kasvatetaan aina eläinten hyvinvointi edellä. Vastuullinen kasvattaja ei käytä jalostukseen liian nuoria tai vanhoja naaraita eikä teetä naaraalla liikaa poikasia. Poikasia käsitellään pienestä asti ja ne totutetaan tarvittaviin hoitotoimenpiteisiin, kuten hampaiden tarkistamiseen, joten uuden lemmikinomistajan on helppo opetella käsittelyä. Vastuullinen kasvattaja tuntee kasvatuslajinsa hyvin ja osaa kertoa värit ja tarkistaa sukupuolet. Kasvattaja opastaa tarvittaessa eläimen hoidossa ja käsittelyssä ja on tukena koko eläimen eliniän ajan. Eläimet myydään yleensä rekisteröityinä ja rekisteripapereista käy ilmi esimerkiksi eläimen laji, syntymäaika, sukupuoli, väri ja sukutaulu.
Kasvattajan kanssa keskustellessa kannattaa kysyä lisää mahdollisesti myynnissä olevista poikasista. Voit kysyä esimerkiksi millaisia vanhemmat ovat luonteeltaan ja kuinka paljon niiden taustoista ja suvun terveydestä on tietoa. Hyvä kasvattaja tuntee jalostuseläimensä hyvin ja tietyllä yhdistelmällä on aina jokin tarkoitus. Kasvattajalta kannattaa myös varmistaa, milloin poikaset ovat syntyneet. Vastuullinen kasvattaja ei myy alle luovutusikäisiä poikasia uusiin koteihin. Luovutusiän voi tarkistaa kyseisen lajin lajiyhdistyksen kotisivuilta.
Hyvä kasvattaja on kiinnostunut siitä, millaiseen kotiin poikaset ovat menossa. Hän haluaa tietää, kuinka hyvin olet tutustunut lajiin ja hoitoon, onko sinulla aiempaa kokemusta ja millainen asumus sinulla on odottamassa. Eläimet voi tavallisesti hakea suoraan kasvattajan kotoa, jossa pääset samalla näkemään missä olosuhteissa eläimet asuvat ja mahdollisesti näkemään myös eläimen vanhemmat. Kasvattajaa kiinnostaa eläimen kuulumiset myös sen muutettua uuteen kotiin ja erityisesti tieto mahdollisesta sairaudesta tai kuolemasta on kasvattajalle tärkeää.
Mistä tunnistaa pentutehtailijan?
Pentutehtailua pidetään yleisesti koiramaailman ongelmana, mutta sitä esiintyy myös jyrsijöiden kanssa. Pentutehtailija teettää poikasia ilman eläinten hyvinvointia edistävää päämäärää, jolloin tarkoitus on myydä paljon eläimiä ja pitää kustannukset minimissä. Tämä tarkoittaa usein sitä, että eläimet asuvat ahtaasti virikkeettömissä asumuksissa ja että naarailla saatetaan teettää poikasia jatkuvasti. Eläinten luonteita ja terveyttä ei seurata, jonka vuoksi on todennäköisempää, että esimerkiksi epätoivotut luonteenpiirteet ja perinnölliset sairaudet periytyvät myös jälkikasvulle. Eläimiä on tavallisesti paljon ja eri lajeja voi olla useita, jonka vuoksi poikasten käsittelyyn harvemmin käytetään aikaa.
Pentutehtailijasta tai vastuuttomasta kasvattajasta varoittavia merkkejä ovat esimerkiksi, ettei myynti-ilmoituksessa ole myyjän nimeä, samalta myyjältä on huomattavan paljon ja usein myynti-ilmoituksia ja että eläimet ovat kuvissa huonokuntoisia tai mahdollisesti kuvissa näkyvät asumukset tai virikkeet eivät ole niille sopivia. Varoittavia merkkejä ovat myös, että eläimiä myydään ennen luovutusikää, eläinten värejä tai sukupuolia ei tunnisteta, eläimiä ei voi hakea suoraan kasvattajan luota, vaan luovutus tapahtuu esimerkiksi huoltoasemalla tai että kasvattajan jakama tieto poikkeaa huomattavasti lajiyhdistyksen ohjeista.
Yksittäiset asiat eivät välttämättä suoraan kerro pentutehtailijasta. Esimerkiksi vahinkopoikueen kasvattanut lemmikinomistaja ei välttämättä tunnista myytävien poikasten värejä tai osaa kertoa vanhempien taustoista, mutta poikaset voivat olla silti hyvin hoidettuja. Jos myynti-ilmoitus tai kasvattajan puheet epäilyttävät, kannattaa miettiä, onko valmis ottamaan riskin lemmikkinsä suhteen ja mahdollisesti tukemaan epäeettistä toimintaa vai onko parempi etsiä lemmikkiä toisaalta, vaikka sitä joutuisikin odottamaan kauemmin. Tori.fi seuraa eläinten myynti-ilmoituksia ja siellä voi ilmiantaa julkaisun, mikäli se herättää epäilyksiä. Ylläpidolle on selvitettävä samalla mistä syystä ilmoitus on epäilyttävä.
Miksi eläinkaupasta ostaminen ei aina kannata?
Eläinkaupasta ostaessa kannattaa selvittää millaisissa olosuhteissa eläimet ovat kaupassa, millaisia hoito-ohjeita myyjät antavat ja millaisia tarvikkeita ja ruokia he neuvovat niille ostamaan. Eläinkauppojen valikoima ja palvelut ovat usein suunnattu koirille ja kissoille ja tietämys kaneista ja jyrsijöistä voi olla heikkoa. Eläinkaupassa olleita eläimiä ei olla aina käsitelty paljoa, eivätkä myyjät välttämättä tunnista sukupuolia. Ei ole yksi eikä kaksi kertaa, kun eläinkaupasta on myyty vahingossa eri sukupuolta olevat eläimet yhdessä ja tuloksena on ollut vahinkopoikue.
Eläintä ostaessa kannattaa myös selvittää mistä eläin on peräisin. Tässä palataan taas siihen, kuinka paljon eläimen luonteeseen ja terveyteen on kiinnitetty huomiota ja millaista toimintaa halutaan tukea. Eläimet voivat päätyä eläinkauppaan myyntiin esimerkiksi pentutehtailijoilta, ulkomaiden tukuista, kasvattajilta tai ne voivat olla eläinkauppojen omia kasvatteja. Eläinkaupan lupaus siitä, että eläin on tullut myyntiin hyvältä kasvattajalta ei ole välttämättä tae, ellei mukana saa esimerkiksi rekisteripapereita. Vastuulliset kasvattajat haluavat usein itse etsiä kodit kasvateilleen ja tietää minne ne päätyvät, vaikka poikkeustilanteitakin varmasti löytyy aina.
Lemmikin hankkiminen kasvattajalta
Virallisen kasvattajan tai vastuullisen epävirallisen kasvattajan yhteystiedot voi löytää laji- ja paikallisyhdistysten kasvattajalistoilta, sopivasta myynti-ilmoituksesta tai toisen tutun kasvattajan kautta. Ottaessa yhteyttä kasvattajaan on kuitenkin muistettava, että kasvattajat eivät ole eläinkauppiaita. Eläimet asuvat kasvattajan kotona ja niiden pitäminen ja kasvattaminen on harrastus, ei työ. Vastuullinen kasvattaja teettää poikasia ensisijaisesti itselleen, eikä muille myytäväksi. Jos poikasia syntyy paljon, on osa kuitenkin myytävä uusiin koteihin, jotta oma eläinmäärä pysyy sopivana. Poikueita ei synny koko ajan ja vaikka poikasia olisikin suunnitteilla, eivät naaraat välttämättä tiinehdy, poikaset voivat kuolla nuorena tai voi olla, että poikasia syntyy vain yksi tai kaksi ja ne jäävät kasvattajalle itselleen. Kasvattajan tavoitteena on myös usein jonkin tietyn värin, kuvion tai turkkimuunnoksen parantaminen. Kasvattajalle ei siis voi vain ilmoittaa, että haluaa tulla ostamaan heti tietynlaisen eläimen. Myytäviä poikasia voi joutua odottamaan, erityisesti silloin, jos toivoo jotain tiettyä väriä tai sukupuolta. Ei voi myöskään olettaa, että kasvattajalla olisi myydä useita eri värejä tai varsinkaan sellaista väriä, joka on geneettisesti kaukana hänen kasvatusväristään.
Ota kasvattajaan yhteyttä hänen toivomallaan tai ilmoittamallaan tavalla. Älä etsi Facebook-profiilia tai lähetä Whatsapp-viestiä, mikäli kasvattaja toivoo, että häneen ollaan yhteydessä sähköpostitse tai että hänelle soitetaan. Vastuullinen kasvattaja haluaa myydä kasvattinsa vain hyviin koteihin. Mieti, millaiselle ihmiselle itse haluaisit myydä rakkaan lemmikkisi, jos joutuisit siitä luopumaan. Ottaessasi yhteyttä esittele ensin itsesi. Kerro lyhyesti kuka olet, millaista lemmikkiä etsit ja millaiseen kotiin se olisi tulossa (ensimmäiseksi lemmikiksi, kokeneeseen kotiin, näyttelyihin vai kasvatukseen). Jos olet alaikäinen, ota yhteyttä vain huoltajan suostumuksella ja kerro se kasvattajalle tai pyydä mieluummin huoltajaa olemaan yhteydessä kasvattajaan. Jos olet aikuinen ja etsit lemmikkiä lapselle muista, että aikuinen on aina vastuussa eläimen hyvinvoinnista, vaikka lemmikki olisikin nimellisesti lapsen. Kerro myös onko sinulla aiempaa kokemusta kyseisestä lajista, kuinka paljon olet perehtynyt hoitoon ja millainen asumus ja koti sinulla olisi eläimelle tarjota.
Omaa voi joutua odottamaan
Kania tai jyrsijää hankkiessa laji- ja rotuvaihtoehtoja on useita ja sopivan lajin valintaan kannattaa käyttää aikaa. Kani- ja jyrsijänäyttelyt ovat hyvä tilaisuus tulla tutustumaan eri lajeihin, harrastajiin ja kasvattajiin. Näyttelyt ovat avoimia yleisölle ja niissä on ilmainen sisäänpääsy. Niihin voi tulla tutustumaan, vaikka itse ei olisikaan kiinnostunut käyttämään lemmikkejään näyttelyssä. Paikalla on useita harrastajia ja kasvattajia, jotka kertovat mielellään lemmikeistään ja niiden hoidosta. Tulevia kani- ja jyrsijänäyttelyitä voi löytää lajiyhdistysten ja paikallisyhdistysten kotisivujen kautta. Sopivan lajin löydyttyä on mietittävä mistä haluaa ostaa lemmikin. Vaihtoehtoja on useita eikä paikka, josta lemmikin saa heti ole välttämättä aina pitkällä tähtäimellä paras. Toisinaan omaa lemmikkiä voi joutua odottamaan, mutta aika on toivottavasti lyhyt siihen verrattuna, kuinka kauan sen seurasta saa nauttia.